#ohjaus #elämänhallinta #minäpystyvyys #arviointi
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksen laatu ja tuloksellisuus sekä koulutuksen läpäisy tehostuvat ammatillisissa oppilaitoksissa.
Hankkeessa kehitetään arviointimenetelmä ja ohjauksen toimintamalli opiskelijaa ohjaavalle henkilöstölle.
Arviointimenetelmän avulla selvitetään opiskelijan elämänhallintaa, erityisesti psykososiaalista hyvinvointia ja tunnistetaan keskeyttämisen riskejä ja opintojen edistymistä tukevia tekijöitä. Menetelmän avulla voidaan arvioida myös ohjauksen tuloksellisuutta ja vaikutusta.
Ohjauksen toimintamallissa arviointimenetelmä kytketään opiskelijan ohjausprosessiin (hops ja hojks).
Hankkeessa kehitettiin opiskelijan psykososiaalista hyvinvointia kartoittava POINT-kysely. Kysely toimii puheeksioton ja keskustelun apuvälineenä opiskelijan ja opettajan väliseen ohjauskeskusteluun. HELMI-peli on tarkoitettu opiskelijalle, joka on kiinnostunut arvioimaan ja peilaamaan omaa hyvinvointiaan syvemmin.
POINT-kysely (pdf) on opiskelijan ja opettajan välisen ohjauskeskustelun tueksi kehitetty puheeksioton ja keskustelun apuväline. POINT-kyselyn tavoitteena on tunnistaa opiskelijan hyvinvointia ja opintojen edistymistä tukevia tekijöitä sekä opintojen keskeyttämisen liittyviä riskitekijöitä. Kyselyn käytöllä voidaan lisätä vuoropuhelua opiskelijan ja opettajan välillä sekä tuoda ohjaukseen tiiviimmin mukaan myös psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulma.
POINT-kyselyn käytössä on tärkeää huomioida sen vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyvät näkökohdat. POINT-kysely opettajan ohjeet. Ohjeistuksen lopusta löydät myös kyselyn käyttöä helpottavia vinkkejä käyttäjän muistilista -kohdasta. Kyselyn sananmuotoja voi tarvittaessa muuttaa ja usein se on jopa suositeltavaa (esim. jos opiskelijan kielitaito tai kielellinen ymmärrys on puutteellinen). Kysymykset voi käydä läpi esimerkiksi ryhmässä ja varmistaa, että vastaaja ymmärtää kysymyksen.
Muistathan, että mikäli POINT-kyselyn pohjalta käydyssä keskustelussa nousee esiin tuen tarvetta jollakin opiskelijan elämän osa-alueella, on tärkeää, että opiskelija saa haasteisiin tarvitsemaansa tukea, eikä jää niiden kanssa yksin. Tarvittaessa ohjaa opiskelija asianmukaisen tuen piiriin, kuten opiskelijahuoltoon. Katso Opettajan ohjeista lisää tietoa niistä osioista, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomioita.
HELMI-pelialusta on tarkoitettu opiskelijalle, joka on kiinnostunut arvioimaan ja peilaamaan omaa tilannettaan syvemmin. Pelin teemat koskevat hyvinvoinnin eri osa-alueita:
HELMI-pelin vinkeistä, tehtävistä ja videoista löytyy erilaista ajateltavaa, linkkejä ja vinkkejä, jotka voivat auttaa eteenpäin omalla polulla.
Hankkeen tuotoksena syntyi myös ohjauksen toimintamalli. Ohjaus on toimintaa, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmaratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Ohjaus on prosessi, joka sisältää alun, lopun, keston, kulun, kehityskaaren ja tavoitteen. Hyvä ohjaus toteutuu kunnioittavassa, rakentavassa kohtaamisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.
Alla on kuvattu onnistumisen kehälle tähtäävää ohjausprosessia kuvaavat teemat.
Tarttumisella tarkoitetaan sitä, että opettajalla on kaikki aistit käytössään, kun hän havainnoi opiskelijan tilannetta ja muutoksia siinä ja on valmis ottamaan asioita puheeksi tavalla, joka olisi opiskelijalle luonteva. Tarttuminen voi aluksi olla hyvin epämuodollista, keskustelun avaamista ilman lomakkeita, kartoituksia tai mittareita.
Kun aktiivisesti havainnoit ja uskallat tarttua asioihin:
Vaikutukset opetuksen suunnitteluun
Vaikutukset opettajien/moniammatilliseen yhteistyöhön
Pohdittavaa
Miten tarttuminen tapahtuu? Käytännön vinkit ja esimerkit:
Pekan tapaus
Pekka ei tule yhtä iloisella asenteella enää työsalille kuin aikaisemmin ja myöhästelyt Pekalla lisääntyneet selvästi. Pekka ei mielellään asioista avaudu hoks-palavereissa tai muissa virallisissa foorumeissa.
Menin katsomaan miten Pekan renkaanvaihto sujuu ja siitä sitten jutustelun merkeissä yhdessä työtä tehden pääsin kyselemään “ohimennen” vähän muutakin. Asteittain apukysymyksien avulla keskustelussa Pekka kertoikin tämänhetkisen elämänsä uusista haasteista, jotka antoivat myös vähän selitystä huolenaiheisiini. Päivän mittaan tartuin vielä Pekan kanssa asiaan uudelleen ja saimme jotain ideoita yhdessä kehitettyä miten Pekka voisi saada apua pulmaansa….
Lauran tapaus
Lauralla on suuria haasteita tuoda ajatuksiaan esille keskustelutilanteissa. Kasvotusten puhuttaessa kommentit ovat yksisanaisia ja vaikuttavat kuulijassa töykeiltä ja välinpitämättömiltä. Keskustelutilanteisiin opettajan on todella vaikea luoda vuorovaikutteista ilmapiiriä. Väärinymmärrykset ja loukkaantumiset toistuvat.
Opettaja lähestyy Lauraa WhatsApissa. Useita viestittelyjä käydään tavallisten kuulumisten vaihdon ympärillä. Laura huomaa tulevansa “kuulluksi” ja ymmärretyksi ja saavansa suoria vastauksia. Kerran Laura vastaakin yllättävän pitkällä tekstillä tuoden esille omia syviä tuntojaan. Opettaja saa kiinni tuentarpeista ja moniammatillisen tiimin mahdollisuuksista tukea Lauraa. Viestittely Lauralle helpommalla kanavalla aikaansaa luottamuksellisuutta ja vuorovaikutteisuutta, jota myöhemmin voidaan hyödyntää vaikeittenkin asioiden käsittelyssä muodollisimmissa yhteyksissä.
Yhdessä tekemisellä tarkoitetaan tässä tavoitteellista oppimista ja opiskelua, toimintaa, jota opettaja pedagogisesti johtaa. Tekemisessä hyödynnetään opiskelijoiden osaamista, vahvuuksia ja tuen tarpeita ja tarjotaan mahdollisuuksia huomioida näitä asioita myös muiden opiskelijoiden kohdalla.
Kun suunnittelet tavoitteellisen yhdessä tekemisen opetuksesi osana:
Käytännön vinkit ja esimerkit yhdessä tekemiseen:
Ryhmä A:n tapaus
Ryhmä A koostuu rytmiltään, kiinnostuksen kohteiltaan, tuen tarpeiltaan ja opiskelumotivaatioltaan sekä käytöstavoiltaan toisistaan paljon poikkeavista opiskelijoista. Luokan ilmapiiriä kuvaavat sanat: kyräilevä, levoton ja turhautunut. Kaverisuhteita ryhmäläisten kesken tuntuu syntyvän hyvin vähän. Parityöt tai ryhmätyöt eivät tunnu toimivan oikein millään tunneilla. Opettaja ottaa ryhmän kanssa lopulta puheeksi havaintonsa ja kertoo kuinka opiskelijoiden selvä potentiaali ei nyt pääse näkyville eikä oppimista puhumattakaan oppimisen iloa ole näkyvillä. Opiskelijat tuovat esille mm. että ei ole kivaa kun ei ole ketään kaveria luokassa. Päätetään yrittää laajentaa yhteistyötä rinnakkaisryhmään. Järjestetään opiskelijaryhmien yhteisiä palavereja muutamia kertoja teemalla löytyykö yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja mitä koulun tavoitteisiin sopivaa voitaisiin tehdä yhdessä. Tapaamisisissa opetellaan samalla vuorovaikutustaitoja, kokoustekniikkaa, omien mielipiteiden esittämistä ja päätöksentekoa. Ryhmä A suunnittelee ensimmäisen tapaamisen esityslistan jne.
Ryhmät päätyvät tekemään yhteisen lehden, jossa kaikkien oma osaaminen saadaan tuotua näkyväksi ja ryhmien väliltä löytyy mielekkäät, toimivat työparit ja työryhmät, haastattelijat, valokuvaajat, litteroijat, markkinoijat ja toimituskunta. Yto-aineita ja vähän ammatillisiakin teemoja opiskellaan ja opitaan tässä yhteisessä projektissa. Yhteinen suunnittelutyö ja ryhmien välinen yhteistyö hyödyntää laajasti osaamista ja antaa mahdollisuuden opiskelijoiden väliseen vertaistukeen ja opettajien reflektointeihin ja opettajien keskusteluihin opettajuudesta ja opiskelijoiden näkemisestä eri silmin. Projektin jälkeen ryhmä A opettajan havainnoimana luokkana ja opiskelijoiden kokemana voi paremmin.
Viestinnällä verkostoissa tarkoitetaan tässä vuorovaikutusta, joka tähtää yhteiseen ymmärrykseen opiskelijan tilanteesta. Prosessin tavoitteena on yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen, joka mahdollistaa avoimen, vuorovaikutuksellisen työskentelyn opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään yhdessä menetelmiä/ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijan hyvinvointia ja opintoihin kiinnittymistä.
Jotta viestintä verkostoissa mahdollistaa vuorovaikutuksellisen työskentelyn opiskelijan parhaaksi:
Milloin ja miten verkostossa tarkistetaan toiminnan tavoitteiden samansuuntaisuus?
Puhetta ja muuta viestintä. Käytännön vinkit ja esimerkit:
Nellan tapaus
Nella on asunut pitkään perhekodissa ja hänen on vaikeaa luottaa uusiin aikuisiin. Syksyn hoks-keskustelussa Nella istui vihaisen oloisena ja kertoi heti alussa vain että inhoaa koulua ja haluaisi heti lopettaa jos hänen vain annettaisiin päättää omasta elämästään itse. Opettajan alkaessa varsinaisesti vetää keskustelua Nella sanoi haluavansa heti poistua paikalta. Nellan opintojen tavoitteista ja tukitoimista opettaja keskusteli ryhmäkodin ohjaajan kanssa Nellan yli. Opettaja oli tosi turhautunut ja pettynyt osaamiseensa keskustelun jälkeen.
Parin päivän päästä kuluttua opettaja pyysi Nellan työhuoneeseensa ja sanoi ettei osaa kirjoittaa hoksista mitään yhteenvetoa kun ei tiedä mitä Nella oikein ajatteli asioista ja muutenkin haluaisi jutella että mitä siinä palaverissa oikein tapahtui. Keskustelusta ei tullut mitään eipäs juupas -kiistelyä vaan oikeastaan kylvettiin dialogin siemen. Opettaja sai Nellaan hyvän yhteyden avoimella ja aidolla viestinnällään. Puhuttiin aidosti siitä, miten jatkuvat keskustelut turhauttavat puolin ja toisin, miten sovitut asiat eivät yleensä toteudukaan, miten Nellasta kuulostaa, että koko ajan odotetaan että hän sanoo ja ottaa omaan elämäänsä kantaa mutta jos hän on eri mieltä kuin aikuinen hän on väärässä ja lapsellinen. Opettaja kertoi, että joskus tuntuu että häneltäkin odotetaan liikaa, että hänen pitäisi tietää mikä on nuorelle hyväksi ja jos huonosti menee niin opettajan syyllistää itsensä helposti. Lopulta sovittiin mitä hoksiin kirjoitetaan ja että tukitoimista ja tavoitteista voidaan jutella toisella kertaa ensin ihan kahdestaan ja ottaa sitten skype-yhteys perhekodin ohjaajaan…
Vuorovaikutusvastuulla tarkoitetaan tässä opettajan vastuuta tarjota opiskelijalle tilaisuuksia vuorovaikutukseen erilaisia menetelmiä ja välineitä hyödyntämällä.
Vuorovaikutusvastuu on Sinulla, opettaja:
Havainnoikaa ja keskustelkaa työkavereitten kanssa etukäteen sopien moniammatillisen tiimin tai muun palaverin jälkeen sen viestintää ja vuorovaikutusta. Jokainen vuorollaan käyttää 1-2 minuutin puheenvuoron jota kukaan ei keskeytä. Sitten lyhyt yleiskeskustelu ja yhteiset päätelmät.
Mitä vuorovaikutusvastuu tarkoittaa? Käytännön vinkit ja esimerkit.
Erkin tapaus
Point –keskustelu nostaa esille Erkin haasteet vuorovaikutustilanteissa. Hän kertoo jännittävänsä ja lamaantuvansa tosi paljon uusissa tilanteissa. Opettaja onkin oikeastaan huomannutkin että Erkki on usein ilmoittanut olevansa sairaana tai lähtenyt kesken koulupäivän ilmoittamatta syytä kun on ollut poikkeavaa ohjelmaa vaikka vain luento auditoriossa tai opettajalla sijainen. Erkille löydetään jännitykseen apua hänen saatuaan jutella asiasta kuraattorin kanssa ja opettajan ja Erkin keskusteltua toimintatavoista kun uusia tilanteita tulee. Opettaja osaa tukea ja kannustaa pienillä sanoilla ja teoilla Erkkiä kun asiasta on yhdessä puhuttu. Erkki voi mennä esim. auditorioon kunhan saa istua lähellä ovea rivin päädyssä tai jos opettajan on luvannut sijaiselle etukäteen kertoa että Erkki haluaa vastata vain jos hän viittaa. Erkin jännitys saadaan ainakin osittain hallintaan.
Kuukauden päästä Erkillä on tulossa koulutus työpaikalla. Erkki on hyvin jännittynyt uudesta haasteesta. Opettaja ottaa hyvissä ajoin asian puheeksi Erkin kanssa. Opettaja keskustelee Erkin kanssa mitä tunteita asia Erkissä herättää ja yhdessä keksitään keinot joilla Erkki väistää lamaannuksen. Erkki toivoo, että koulutusta edeltäisi mahdollisuus käydä muutamana päivänä ennen koulutuksen alkamista tutustumassa paikkaan ja työtehtäviin sekä henkilökuntaan ja että hän saisi mahdollisimman tarkat tiedot mitä häneltä odotetaan ja kuka on hänen ohjaajansa työpaikalla.
Onnistumaan ohjaamisella tarkoitetaan tässä myönteisen palautteen ja vuorovaikutuksen merkitystä hyvinvointia ja opintoihin kiinnittymistä tukevina tekijöinä. Opiskelijan onnistumiset kantavat häntä eteenpäin elämässä, ja rohkaisevat ottamaan vastuuta omista opinnoistaan ja elämästään.
Huomaat opiskelijan siirtymisen onnistumisen kehälle eri tavoin:
Kuva: Ohjauksen toimintamalli
Hankkeen toimintaa ja tuloksia dokumentoitiin ja levitettiin ohjaaonnistumaan.net -sivustolla. Sivusto toimi 25.10.2024 asti.
1.3.2016–31.12.2018
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
040 900 4027
Marja.Jantti@spesia.fi
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivustollamme. Jokaisella myöhemmällä vierailukerrallasi ne asetetaan takaisin verkkosivullemme tai toiselle verkkosivulle, joka tunnistaa evästeen.
Tietyt palvelujemme toiminnallisuudet, kuten kävijän kielen valinta, vaativat evästeen toimiakseen.
Evästeiden avulla kerätään myös tietoa verkkosivustomme kävijöistä ja kuinka he sivustoa käyttävät. Tietojen avulla analysoimme sivujen käyttöä ja parannamme sivustomme käytettävyyttä.
Näiden evästeiden avulla varmistetaan, että verkkosivusto toimii tarkoitetulla tavalla. Nämä evästeet ovat välttämättömiä palvelun tarjoamiseksi.
Verkkoanalytiikkatyökalu käyttää evästeitä tilastotietojen keräämiseen. Tietoja kerätään, jotta voidaan analysoida kävijämääriä, sisällön kiinnostavuutta ja palvelun käyttötapoja sekä verkkosivuston kehittämiseen. Käytämme evästeitä myös mainonnan ja viestinnän kohdentamiseen, jotta voimme näyttää osuvampia sisältöjä sähköisissa kanavissa, kuten Facebookissa ja Googlessa.
Verkkopalvelimemme keräävät tiedot siitä, millä selaimella ja käyttöjärjestelmällä sivustoa käytetään. Lisäksi tallentuu tietoja esimerkiksi sivuston kävijämääristä ja sivustolla tarkastelluista sivuista. Käytämme tietoja anonyymien tilastojen laatimiseen, voidaksemme parantaa sivuston rakennetta ja sisältöä. Yksittäistä käyttäjää ei pysty tunnistamaan näistä tiedoista.
Joissakin tapauksissa saatamme kuitenkin tarvita tietoja sinusta, kuten nimesi ja yhteystietosi. Kun tietoja tarvitaan, ilmoitamme niiden käyttötarkoituksen keräämisen yhteydessä.
Verkkosivuillamme on linkkejä myös muille sivustoille. Linkitettyjen sivujen sisällöstä tai yksityisyyden suojan käytännöistä vastaa kyseisen sivuston tai palvelun ylläpitäjä.
